PauliKiuru1 Liikettä, sisua, toivoa

Terveisiä Valkeakoskelta - kirjallinen kysymys ministerille kultakaivoksesta

 

 

Eduskunnan puhemiehelle

Kaivoslain keskeisinä tavoitteina ovat kaivostoiminnan ja malminetsinnän yhteensovittaminen yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Lain tarkoituksen toteuttaminen edellyttää yleisten ja yksityisten etujen riittävää turvaamista. Tarkoituksena on myös turvata kuntien riittävät vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa. Kaivostoiminta aiheuttaa aina merkittäviä ympäristövaikutuksia. Taloudellisten intressien, raaka-aineiden riittävyyden turvaaminen ja ympäristöarvojen yhteensovittaminen on haastavaa.

Kaivostoiminnassa on Suomessa viime vuosina ilmennyt useita ympäristön kannalta kielteisiä tapahtumia: luvattomia hakkuita, vesistöjen pilaantumista ja jopa laittomia kaatopaikkoja. Kansalaisten luottamus ympäristöarvojen ja lupaehtojen kunnioittamisesta on koituksella.

Kansainväliseen liiketoimintaan liittyy aggressiivista verosuunnittelua, vaikka lähtökohtaisesti kaivostoimintaan kohdistuu sama verotaakka kuin muuhun yritystoimintaan Suomessa. Useissa maissa kaivostoimintaan liittyy ”rojaltiveroja”, joiden ansioista ulkomaisten yhtiöiden toiminnan hyödyttää taloudellisesti enemmän kohdemaata kuin Suomen tapauksessa.

Kaivostoiminnan loppuessa viranomaiset valvovat sulkemisen toteutumista lupaehtojen mukaisesti. Sulkemiskustannuksia varten määritellään sekä kaivosluvassa että ympäristöluvassa vakuudet, jotka tulee asettaa ennen toiminnan aloittamista. Vakuudet on määritelty tilanteisiin, joissa kaivostoiminta päättyy suunnitelmallisesti. Ne eivät siis kata ennakoimattomia tilanteita ja niiden kustannuksia.

Iltalehti kirjoitti verkkosivuillaan tiistaina 25.12.2018 Valkeakoskella vuonna 2019 avattavasta Kaapelinkulman kaivoksesta.  Artikkelin mukaan kaivostoimintaa harjoittava Dragon Mining on listautumassa Hongkongin pörssiin. Värikkäästi otsikoitu ja kirjoitettu artikkeli on herättänyt huolta erityisesti valkeakoskelaisten keskuudessa. Kaivos sijaitsee noin neljän kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Onko syytä aloittaa kaivoslain uudistaminen niin, että ympäristöarvot ja kuntien vaikutusmahdollisuudet tulevat paremmin huomioiduksi?

Ovatko muut lait, kuten ympäristönsuojelulaki ja vesiensuojelulaki, ajan tasalla kaivostoiminnan ympäristövaikutukset huomioiden?

Ovatko vakuus- verotuskäytännöt riittäviä ympäristön ja Suomen kansallisen edun näkökulmista?

Tulisiko lupaprosesseja muuttaa siten, että valvovalla viranomaisella olisi mahdollisuus tarkentaa lupaehtoja ja vakuuksia joustavasti ilman uutta lupakäsittelyä, mikäli hankkeen riskit toiminnan alettua näyttävät olevan lupavaiheessa arvioitua suurempia?

Onko Valkeakosken Kaapelinkulman kaivoshankkeessa riittävästi huomioitu kuntalaisten ja kunnan näkemyksiä ja ovatko vakuudet riittäviä, jos kaivostoiminnassa ilmenee yllätyksiä tai jos toiminta joudutaan keskeyttämään suunnittelemattomasti?

 

Pauli Kiuru (kok)

Timo Heinonen (kok)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Teidän siellä eduskunnassa kannattaa muistaa että lainsäädännön muuttamisessa tässä asiassa on isot riskit.

TTIP merkitsisi Suomen valtiolle täyttä korvausta ulkomaisen kaivosyhtiön menetyksistä ja mahdollisista tulevista tappioista.

Sama koskee useita muita kansainvälisen kaupan sopimuksista. Muistakseni Kokoomus on kannattanut näitä.

Myöhästyitte, sori siitä!

Mauno Vilminko

Nykyinen kaivoslaki pitäisi mitä pikimmin viheltää poikki.Ja jos ei muuta osata tehdä niin vuoden 1965 kaivoslaki
takaisin,jota ei olisi pitänyt lähteä ollenkaan "veivaamaan".Mutta eduskunnan toimenkuvaanhan kyllä kuuluukin
lakeja muutella ja uusia lakeja rustata.Mutta vuoden 2005 kaivoslakityöryhmän kokoonpanoa kun katselee --- niin
ei kovin vakuuttavalta näytä.Me vanhat "jermut" oltiin vähän,eikä vain vähän,ihmeissään silloin.Lausuntoja kyllä
pyydettiin kaikilta tahoilta,mutta mutta,taisivat mennä Ö-mappiin.
Materia 4-2008 kannattaa kaivella esiin ketä kiinnostaa.
On kuitenkin erinomaista että edustajat Heinonen ja Kiuru on ottaneet asian esille.Ponnekasta jatkoa vain.
Olen käytettävisä. etunimi.sukunimi@luukku.com

ps. Vuori-insinööri ( opiskelut suorittanut ulkomailla v. 1830 perustetussa vuori- korkeakoulussa työkokemusta
ulkomaat + kotimaa )

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Kiuru, liittyykö kirjallisen kysymyksen esittäminen vaalikauden viime metreillä ensi kevään eduskuntavaalikampanjointiin. Luulisi kansanedustajan tietävän ettei tällä vaalikaudella kaivoslain uudistamisen aloittamiseen ole mitään mahdollisuuksia.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Tärkeää olisi saada ympäristövastuujärjestelmä saatava toimivaksi viranomaisten toimesta. Lakeja voidaan parantaa, mutta miksei toimivia lakeja noudateta? Miksi viranomaiset saavat lyödä laimin valvonnan!

Teillä poliitikoilla oli hirveä hätä saada teollisia työpaikkoja keinolla millä hyvänsä eikä haluta huomioida, että ympäristöriskit ovat liian suuria ja väärillä ympäristöselvityksillä lupia tulee.

Sovellettaessa kaivoslakia, on syytä pitää mielessä, että kaivoslain säännökset eivät sivuutta muuta lainsäädäntöä!!!

Ympäristönsuojelulain mukaan kaivostoiminta ja malmin tai mineraalin rikastaminen vaativat aina ympäristöluvan.
Ympäristöluvassa viranomaiset antavat tarpeelliset määräykset joita on laissa yksilöity. Milloin puututaan ja huomioidaan miten väärillä tiedoilla kaivoslupia hyväksytään? Onhan laissa viranomaisella valvontavelvollisuus ja milloin virkamies asetetaan vastuuseen valvonnan laiminlyönnistä?

Ihmetellä täytyy miksei näitä lakeja käytetä, kuten IS.mille Lintiläkin tuo esille. "Lintilän mukaan ympäristönsuojelu- ja vesistönsuojelulait ovatkin nykyään kaivoslakia merkittävimpiä ”valtalakeja”.

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005947808.html

Kyllä voi vain ihmetellä mikä on politikon vastuu kaivosasioissakin.

Vuosia on vierinyt, kun Hassikin kirjoitti kaivos asioista "hyvät veljet kaivoksilla". Olisi varmaan kiireellisempää paneutua "veljesten toimintaan" kuin kaivoslain uudistukseen ja estää ympäristötuhot kuten Lintilä IS tuo esille; "Lintilän mukaan ympäristönsuojelu- ja vesistönsuojelulait ovatkin nykyään kaivoslakia merkittävimpiä ”valtalakeja”.

http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105322-h...

Ympäristösuojelulaki edellyttää jo kaivostoiminnassa, että lupia ei voi myöntää väärillä ja virheellisillä tiedoilla.

Luvan myöntäminen toimii miten MOT ohjelmassakin lupaviranomainen ja valvoja Sami Koivula myöntää !! "koko Suomen lupajärjestelmässä on että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus toimittaa luotettavat päästö- ja vaikutusarviot joiden pohjalta lupa ratkastaan.” Eikö teidän kansanedustajien tulisi paneutua julkisuudessa ja eduskunnassa siihen, että valvova viranomainen toimii virkavastuulla ja MIKSI NÄIN EI TOIMITA KUITENKAAN?

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/17/ylivuotoj...

Huomaa myös miten blogissaan Hassikin tuo esille viranomaistoiminnasta;
"Siihen, että alueelliset ympäristöviranomaiset näyttävät katsovan kaivoksia läpi sormien, vaikuttaa ehkä myös pyöröovi, joka kieppuu vinhasti viranomaisten ja kaivosyhtiöiden välillä".

http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105322-h...

Toimituksen poiminnat