*

PauliKiuru1 Liikettä, sisua, toivoa

Kehitysavun ehdoksi naisten asema, koulutus sekä erityisesti perhesuunnittelu

Kenialaistaustainen Wilson Kirwa tuli ensimmäisen kerran Suomeen 1997. Hänen tarinansa on täynnä mielenkiintoisia käänteitä, jotka ovat rohkaisevia. Uusin vaihe liittyy markkinoille lanseerattavaan kahviin. Siinä yhdistyy maahanmuutto, yrittäjyys, kauppa, suomalais-kenialainen sisu ja raaka-ainetoimittajien arvostaminen.

Yrityksen sivuilla luvataan, että kahvinviljelijät saavat avullamme paremman hinnan viljelemistään kahvipavuista, pystyvät luomaan perheilleen paremman tulevaisuuden, uskon huomiseen sekä paremmat viljely- ja elinolosuhteet. Näin viljelijät pystyvät maksamaan lastensa koulunkäynnin. Näitä rohkaisevia esimerkkejä tarvitsemme lisää.

Suomen kehitysavun leikkauksia on arvostelu. On totta, että Suomi on tiukassa taloudellisessa tilanteessa jäänyt jälkeen tavoitteestaan nostaa kehitysyhteistyörahoituksensa YK:n suosittamaan 0,7 prosentin osuuteen bruttokansantulostaan. Olemme samalla 0,38 % tasolla kuin Saksa ja edelleen edellä OECD -maiden keskiarvoa.

Joulukuussa hyväksytyn talousarvion mukaisesti Suomi lisää 130 miljoonalla eurolla Finnfundin rahoitusta. Finnfund on Suomen valtion omistama kehitysrahoittaja. Tavoitteena on köyhyyden vähentäminen työpaikkojen ja kestävän talouskasvun kautta rahoittamalla kehitysmaiden yritysten investointeja. Painopisteinä ovat muu muassa uusiutuva energia, kestävä metsätalous ja ruokaturva. Finnfund pyrkii saamaan tuottoa sijoituksilleen, mutta se ei jaa voittoa omistajilleen ulkoministeriölle ja Finnveralle. Voitot sijoitetaan uusiin hankkeisiin. Puolet sijoituksista on Afrikassa. Köyhissä maissa ja vaikeissa olosuhteissa onnistuminen on sekä rahoittajan, kohdemaan ja erityisesti paikallisten väestön etu.

Selonteon mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus maailman väestöstä on puolittunut vuodesta 1990. Se on ensimmäistä kertaa alle 10 %. Valitettavasti voimakas väestönkasvu vaikeuttaa tilannetta monilla alueilla. Maailman väkiluku kasvaa jokaisena päivänä yli 200 000 ihmisellä. Luku vastaa karkeasti Tampereen kokoista kaupunkia. Afrikassa väkiluku kasvaa 90 000 ihmisellä päivittäin. Maanosan väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä jopa 1,3 miljardilla, mikä on noin 240 Suomen asukaslukua vastaava määrä.

Lisääntyvä väestö on yhteydessä ilmastonmuutokseen, maaperän köyhtymiseen, merenpinnan nousuun, eroosioon, makean veden loppumiseen, ravinnon riittämättömyyteen, lisääntyviin päästöihin sekä poliittiseen epävakauteen ja konflikteihin. Ihmiset etsivät epätoivoisesti turvallisempaa elinympäristöä ja varmempaa toimeentuloa. Paine hallitsemattoman muuttoaallon kasvamiseen on voimistumassa sekä Euroopassa että Suomessa.

YK:n arvion mukaan maailman pakolaisten määrä on 60 miljoonaa. Jos heidät jaettaisiin tasan maailman 200 valtioon, tulisi jokaisen maan vastaanottaa 300 000 ihmistä. Osa maista ei poliittisista syistä, pienen kokonsa, köyhyytensä tai sotatilan vuoksi voi olla vastaanottomaana. Niinpä oikeampi luku olisi noin 500 000 maahanmuuttajaa jokaista vastaanottajamaata kohden.

Väestönkasvun muuttaminen hallittuun laskuun pitäisi olla maailman valtioiden ja YK:n yhteinen tavoite. Perhesuunnittelun estäminen ja rajoittaminen on rikos ihmisyyttä vastaan. Rikokseen syyllistyvät on saatava vastuuseen teoistaan kansainvälisen oikeuden eteen.

Kiina on onnistunut hillitsemään väestönkasvuaan ja nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä hyvinvointiin. Saavutus on poikkeuksellinen. Osin se on tehty ympäristön kannalta kestämättömällä talouskasvulla, osin tiukalla valtion perhesääntelyllä. Arvostella toki voi ja niin on tehtykin. On kuitenkin kysyttävä, olisiko tilanne parempi, jos väkiluku olisi kasvanut rajoituksitta. Tuskin.

Naisten aseman parantaminen ja koulutus ovat yhteydessä yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntymiseen. Tämä on myös mainittu selonteossa. Naisten ja tyttöjen oikeuksien parantaminen vaikuttaa perhesuunnittelun edellytyksiin ja väestönkasvuun.

Kehitysavun ehdoiksi olisikin asetettava naisten aseman ja koulutuksen parantaminen sekä erityisesti perhesuunnittelu. Jos maa haluaa väestönkasvua, niin sen on myös pystyttävä itsenäisesti vastamaan sen seurauksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi

Saisi turha jeesustelu loppua Suomessa ja katkaista kehitysapu kokonaan. Kehitysavusta ei ole mitään hyötyä Suomelle joka on persettään myöten veloissa jotka lankeavat minun ja minun jälkeen tulevien maksettavaksi. Ja tämä rahan ja 'avun' pumppaaminen ei ole tuonut mitään merkittäviä saavutuksia tai hyötyä Suomelle.

Käyttäjän MattiKarvonen kuva
Matti Karvonen

Mitkä kulttuurievolutiiviset taustatekijät ovat suosineet kehitystä joka on johtanut liikakansoitukseen? Käsittääkseni niukkaa elämää viettävissä eskimoyhteisöissä ja viidakkoheimoissa on ollut tiukka populaatiokontrolli ja primitiivisillä menetelmillä käytännön toimet ovat varsin ilkeitä. Mikä taustatekijä on sallinut tämän? Eräissä uskonlahkoissa "lisääntykää ja täyttäkää maa" on varsin suuressa arvossa, mutta miksi on myös primitiivisiä heimoja joissa "älkää lisääntykö liikaa". Kuinka ohjata kulttuurievoluutiota sitten kun asiasta on tietoa?

Toimituksen poiminnat